Siirry sisältöön
Kaikki artikkelit

Stolpersteinit Alankomaissa: mistä lähtien, kuinka monta ja miksi juuri täällä?

Ensimmäiset Stolpersteinit Alankomaissa asetettiin Bornessa vuonna 2007. Belgian kanssa niitä on yli 15 600 Stichting 18 Septemberin mukaan.

Ensimmäiset Stolpersteinit Alankomaissa asetettiin Bornessa vuonna 2007. Stichting 18 Septemberin mukaan Alankomaissa ja Belgiassa yhteensä niitä on yli 15 600. Jokainen kivi on sen viimeisen kodin edessä, jonka henkilö valitsi vapaasti, ennen kuin hänet pakotettiin muuttamaan, piileskelemään tai pidätettiin.

Mistä lähtien kiviä on Alankomaissa?

Saksalainen taiteilija Gunter Demnig, joka syntyi Berliinissä vuonna 1947, sai idean vuonna 1992. Hän asetti ensimmäisen kiven 16. joulukuuta 1992 Kölnin historiallisen raatihuoneen eteen. Ensimmäiset yksittäisille ihmisille tarkoitetut kivet asetettiin Kölniin vuonna 1995 ja Berliinin Kreuzbergiin vuonna 1996, aluksi ilman virallista lupaa. Vuodesta 2000 lähtien Kölnin kaupunki antoi luvan, ja hanke kasvoi siitä eteenpäin. Alankomaissa ensimmäiset kivet asetettiin Bornessa vuonna 2007. Belgia seurasi vuonna 2009.

Kuinka monta niitä on?

Stolpersteineja on yli 100 000 noin 30 Euroopan maassa, myös Alankomaissa ja Belgiassa. Näissä kahdessa maassa niitä on yhteensä yli 15 600. Vuodesta 2019 lähtien Stichting 18 September Eindhovenissa on paikallisten organisaatioiden kanssa ylläpitänyt tietokantaa kivistä molemmissa maissa.

Miksi ne ovat juuri siellä, missä ovat?

Noin 140 000 juutalaisesta, jotka asuivat Alankomaissa vuonna 1940, noin 102 000 murhattiin. Useimmat karkotettiin Drenthen kauttakulkuleiri Westerborkin kautta Auschwitziin ja Sobiboriin. Auschwitz ja Sobibor olivat joukkomurhapaikkoja. Westerbork ja Vught olivat natsien leirejä, ja niiden nimet esiintyvät usein kivissä.

Kivet eivät muista pelkästään juutalaisia. Ne muistavat myös sinteja ja romaneja, poliittisista syistä vainottuja ihmisiä, vastarintaan osallistuneita, homoseksuaalisia miehiä, Jehovan todistajia, sairaiden ja vammaisten ”eutanasia”-murhien uhreja, pakkotyöläisiä, karkureita ja asevelvollisuuden kieltäytyjiä sekä muita natsien vainoamia ihmisiä vuosina 1933–1945.

Yksityishenkilöt ja paikalliset ryhmät, kuten omaiset, asukkaat ja koulut, pyytävät kiviä ja maksavat niistä. Kiviä asetetaan myös ihmisille, jotka selvisivät, esimerkiksi pakenemalla tai piileskelemällä, jotta perheet näkyvät kokonaisina. Perheille asetetaan kivet vierekkäin, jotta he ovat jälleen yhdessä kotinsa edessä.

Nähdäksesi, mitkä kivet ovat lähelläsi, käytä karttaa Stolpersteine.app-sivustolla.