Siirry sisältöön
Kaikki artikkelit

Stolpersteinit Belgiassa: mistä lähtien ja keitä ne muistavat?

Belgian ensimmäiset Stolpersteinit eli pavés de mémoire asetettiin vuonna 2009. Ne muistavat natsien vainoamia ihmisiä, muun muassa juutalaisia ja romaneja.

Belgian ensimmäiset Stolpersteinit asetettiin vuonna 2009. Ranskaksi niitä kutsutaan nimellä pavés de mémoire. Jokainen kivi muistaa yhtä ihmistä, jota natsit vainosivat vuosina 1933–1945. Stichting 18 Septemberin mukaan Belgiassa ja Alankomaissa yhdessä on yli 15 600 kiveä.

Mistä lähtien kiviä on Belgiassa?

Idea tulee saksalaiselta taiteilijalta Gunter Demnigiltä, joka aloitti vuonna 1992. Ensimmäiset yksittäisille ihmisille tarkoitetut kivet asetettiin Kölniin vuonna 1995, ja hanke kasvoi sen jälkeen. Alankomaissa ensimmäiset kivet asetettiin Bornessa vuonna 2007. Belgia seurasi vuonna 2009. Vuodesta 2019 lähtien Stichting 18 September Eindhovenissa on paikallisten organisaatioiden kanssa ylläpitänyt tietokantaa kivistä molemmissa maissa.

Yksityishenkilöt ja paikalliset ryhmät, kuten omaiset, asukkaat ja koulut, pyytävät kiviä ja maksavat niistä. Jokainen kivi on yhdelle henkilölle. Perheille asetetaan kivet vierekkäin, jotta he ovat jälleen yhdessä kotinsa edessä.

Keitä kivet muistavat?

Kivet muistavat kaikkia ryhmiä, joita natsit vainosivat vuosina 1933–1945. Näihin kuuluvat juutalaiset, sinti ja romanit, poliittisista syistä vainotut ihmiset, vastarintaan osallistuneet, homoseksuaaliset miehet, Jehovan todistajat, sairaiden ja vammaisten ”eutanasia”-murhien uhrit, pakkotyöläiset, karkurit ja asevelvollisuuden kieltäytyjät sekä muut. Kiviä asetetaan myös ihmisille, jotka selvisivät, esimerkiksi pakenemalla tai piileskelemällä.

Mitä kiveen on kirjoitettu?

Teksti alkaa yleensä hollanniksi sanoilla ”HIER WOONDE” tai ranskaksi sanoilla ”ICI HABITAIT”. Sen jälkeen tulevat nimi, syntymävuosi ja se, mitä tapahtui. Hollantilaisissa kivissä käytetään sanoja kuten gearresteerd (pidätetty), gedeporteerd (karkotettu), vermoord (murhattu), ondergedoken (piileskeli) ja bevrijd (vapautettu). Ranskalaisissa kivissä käytetään sanoja kuten né (syntynyt), arrêté (pidätetty), déporté (karkotettu) ja assassiné (murhattu). Kivissä mainitaan paikkoja ja leirejä, kuten Auschwitz, Sobibor, Bergen-Belsen, Mauthausen, Theresienstadt ja Dachau. Nämä olivat natsien leirejä, ja Auschwitz ja Sobibor olivat joukkomurhapaikkoja.

Mechelen ja Dossin-kasarmi

Belgiassa juutalaisia ja romaneja karkotettiin Mechelenin Dossin-kasarmilta, useimmat Auschwitziin. Sieltä karkotettiin yli 25 000 ihmistä. Kazerne Dossin on myös mukana arkistoissa, joista voi tutkia henkilön elämää.

Nähdäksesi, missä kivet ovat lähelläsi, avaa kartta Stolpersteine.app-sivustolla.