Mitä ovat jalkakäytävän kultaiset kivet?

Jalkakäytävän kiiltävät neliöt ovat Stolpersteineja. Sana on saksaa ja tarkoittaa ”kompastuskiveä”, ja monet Alankomaissa puhuvat struikelsteenistä. Jokainen kivi on muistomerkki yhdelle natsien vainoamalle ihmiselle. Metalli on messinkiä, ei kultaa, mutta kiillotettuna se näyttää kullalta.

Mikä on Stolperstein?

Stolperstein on noin 10 x 10 x 10 senttimetrin betonilohko, jonka päällä on messinkilaatta. Teksti leimataan messinkiin käsin, kirjain kerrallaan. Vuodesta 2005 lähtien kivet on valmistanut käsityönä kuvanveistäjä Michael Friedrichs-Friedlaender Berliinissä. Saksalainen taiteilija Gunter Demnig aloitti hankkeen vuonna 1992.

Kiviä on kaikille ryhmille, joita natsit vainosivat vuosina 1933–1945. Näihin kuuluvat juutalaiset, sinti ja romanit, poliittisista syistä vainotut, vastarintaan osallistuneet, homoseksuaaliset miehet, Jehovan todistajat, ”eutanasia”-murhien uhrit eli sairaat ja vammaiset, pakkotyöläiset, karkurit ja asevelvollisuuden kieltäytyjät sekä muut. Kiviä asetetaan myös ihmisille, jotka selvisivät, esimerkiksi pakenemalla tai piileskelemällä, jotta perheet näkyvät kokonaisina.

Miksi ne ovat jalkakäytävällä?

Kivi asetetaan sen viimeisen kodin eteen, jonka henkilö valitsi vapaasti, ennen kuin hänet pakotettiin muuttamaan, piileskelemään tai pidätettiin. Joskus kivi on työpaikan tai koulun edessä. Kivet ovat tasan jalkakäytävän pinnan kanssa, joten niihin ei kompastuta fyysisesti. Nimen lukemiseksi on kumarruttava. Demnigin ajatus on, että kompastut pään ja sydämen kautta. Perheille asetetaan kivet vierekkäin, jotta he ovat jälleen yhdessä kotinsa edessä.

Miksi ne kiiltävät?

Messinki tummuu ulkona. Se muuttuu ensin ruskeaksi ja sitten tummaksi. Vilkkailla kaduilla ohikulkijoiden kengät kiillottavat kiviä, joten ne kiiltävät. Muualla ne tarvitsevat puhdistusta. Kenen tahansa on lupa puhdistaa Stolperstein, eikä lupaa tarvita. Kivet tulisi puhdistaa vähintään kerran vuodessa. Lue ohjeet sivulta puhdistus.

Kuinka monta niitä on?

Stolpersteineja on yli 100 000, noin 30 Euroopan maassa. Alankomaissa ja Belgiassa yhteensä niitä on Stichting 18 Septemberin mukaan yli 15 600. Yksityishenkilöt ja paikalliset ryhmät hakevat kiviä ja maksavat niistä. Heitä ovat muun muassa omaiset, asukkaat, koulut, paikalliset säätiöt ja historiayhdistykset.

Kartalta kartta voit hakea nimen, kadun tai kaupungin perusteella ja nähdä, kenet osoitteessa muistetaan.